Film-Tech Suomi

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  

Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: SES:n seminaarit  (Luettu 5626 kertaa)

Halonen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 159
  • Entinen koneenkäyttäjä filmiajalta
    • Profiili
SES:n seminaarit
« : 05.02.11 - klo:05:06 »

Todellakin kun tämä aihealue eräästä ehdotuksesta ja pyynnöstä perustettiin, niin tarinoitahan riittää, koska nämä muistelmat eivät mielestäni muille ajankohtaisille aihealueille sovi. Käytän tätä siis surutta hyväksi jakaakseni tarinoita muillekin.

Aikoinaan koneenhoitajaurani alkuaikoina järjestettiin (en tiedä järjestetäänkö vielä nykyäänkin) hienoja ja informatiivisia seminaareja SES:n tiloissa Katajanokalla teattereiden omistajille/hoitajille ja koneenkäyttäjille. Tilaisuuksissa esitelmien aiheet koskivat etenkin teatteritekniikkaa. Itse kävin ainakin pari kertaa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa silloisen työnantajani (R.I.P.) mukana.

Teatterifilmien laiton videosiirto eli piratismi on maailmanlaajuisesti ollut ongelmana siitä lähtien, kun kotivideonauhurit alkoivat yleistymään. Walt Disneyn yhtiöt olivat mielestäni hyvin ennaltaehkäisseet tämänkin asian.

Eräässä SES:n seminaarissa esiteltiin myös samoissa tiloissa toiminutta elokuvaäänittämön studiota. Äänittämön konehuoneessa oli kaksi 35 mm prismaprojektoria. Toisessa projektorissa oli keskeneräiseksi ajettu animaatiofilmi valmiiksi pujotettuna. Ihmettelin projektoriesittelyn aikana filmissä ollutta selkeää naarmua keskellä kuvaa. Prismaprojektoreissa oli vielä niihin kiinnitetyt videokamerapäät filmikuvan videomonitorointia varten.

Mentiin studionäyttämön puolelle, jossa esiteltiin silloin keskeneräistä "Pieni merenneito" -animaation jälkiäänitystyöstä pätkä. Jälkiäänitystyötä oli elokuvasta ensimmäiset 17 minuuttia saatu valmiiksi. Kun elokuvaa esitettiin prismaprojektorista tahdistetun jälkiäänitysnauhan kanssa äänitysstudion valkokankaalle, näkyi filmikuvassa selkeä sivusuunnassa vaeltava naarmu. Tällä naarmulla estettiin se, että elokuvasta ei tehtäisi laittomia videokopioita, sillä se paljastaa heti piraattikopion täysin.

Prismaprojektorissa oleva filmikopio oli siis normaali jenkkiläinen esityskopio alkuperäisellä valoääniraidalla, joka oli annettu SES:n äänitysstudiota varten käyttöön lähinnä filmikuvaa varten.

Se oli sen aikainen tekniikka tehdä Disneyn animaatioelokuviin jälkiäänitystyöt. Myöhemmin ne tehtiin käyttämällä referenssikuvana videonauhalla toimitettua materiaalia. Olen jostain dokumentista nähnyt, että videokopioihinkin oli tehty ajoittain kuvan poikki liikkuvalla häiriöraidalla varustettu suojaus. Tämän lisäksi videokuvassa oli mukana aikakoodi ja teksti "Property of Walt Disney Company. Do not duplicate."

Kirjattu

Halonen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 159
  • Entinen koneenkäyttäjä filmiajalta
    • Profiili
SES:n seminaarit osa II
« Vastaus #1 : 05.02.11 - klo:06:25 »

Joissakin määrin SES:n seminaarien esitelmät olivat sellaisia, että ei meinannut pysyä mitenkään hereillä. Tuli nukahdeltua silloin tällöin, mutta toivottavasti ei kuorsattua ääneen, kuten joskus elokuvia katsoessa salissa joillekin on saattanut käydä. Pari kertaa vieressä istunut työnantajani taisikin minua hieman tökkiä hereille.

Kolme esitelmää olivat huumoripitoisuudeltaan sellaisia, että pysyi väkisinkin hereillä ja on jäänyt osittain mieleenkin.



Eräs Dolby Laboratorios:n tanskalainen edustaja oli pitämässä esitelmää elokuvateatterin Dolby Stereo -järjestelmän (analoginen) eduista ja sen teknisistä edellytyksistä. Esitelmän aikana hänen vierellään toimi simultaanitulkkina elokuvien lopputeksteistäkin tuttu Interprintin käännöstekstittäjä Timo Porri. Tanskalaisella ei ollut ihan englanninkieli täysin hallussaan ja eräässäkin käännöslauseessa Porri päätti sitten pistää asian hieman huumoriksi.

Tanskalainen edustaja korosti Dolby-järjestelmän asentamista varten salikaiuttimien uusimista mahdollisimman laadukkaisiin malleihin, jotta äänijärjestelmän toimivuus tulisi täysin edukseen. Sitten eräässä lauseessa kävi hieman kieliopillinen kömmähdys.
-"So, put your money into speakers." kiteytti tanskalainen lopuksi.
-"Siis, työntäkää rahat kaiuttimiin." käänsi Porri kirjaimellisesti.

Tämähän tietty aiheutti yleisössä naurunröhähdyksiä, vaikka tanskalaisen oli tarkoitus ilmaista, että panostettaisiin laadukkaiden kaiuttimien hankintaan eikä kirjaimellisesti jemmattaisi lipputuotoista saatuja fyrkkia salikaiuttimien sisälle.



Suomalainen Dolby Stereo -äänilaitteiston maahantuojan edustaja oli pitämässä markkinointiesitelmää äänijärjestelmästä. Yleisöstä joku teatterinomistaja sitten eturivistä esitti kysymyksen:
-"Kannattaako asentaa äänijärjestelmä 100 istuinpaikan saliin?"
Seurasi parin sekunnin hiljaisuus, johon edustaja vastasi sitten:
-"Jos rahaa on, niin totta kai kannattaa!"
Ja taas yleisössä naurettiin...



Kinoteknikko Hukkanen, joka tiettävästi toimi aikoinaan Finnkinon pullissa, piti aika huumoripitoisen esitelmän objektiiveista ja muistakin konehuoneessa esiintyvistä esineistä. Hukkasen tapa pitää esitelmää oli hyvin esimerkillinen, sillä hän sai erittäin humorististella tarinointitavallaan yleisön kuuntelemaan mielenkiinnolla. Jopa minuakin oikein nauratti välillä.

Hän pisti yleisölle kiertämään eräänkin jostain teatterista löydetyn objektiivin, jonka linssiliitokset olivat sitten todella "kittikukkaa" täynnä ja muutenkin aika ala-arvoisessa kunnossa.

Hukkanen tarinoi:
-"Siinä on mahtanut olla jollekin katsojalle näytös aika tasaraha, kun tällaisella kiikarilla on laskettu kuvaa kankaalle."

Tämän lisäksi hän pisti yhden tulppasulakkeen kiertämään yleisölle, jonka kanta oli aika pahasti paikoitellen sulanut. Sulake oli ollut hiilikaari- tai xenonlampun tasasuuntaajan syöttösulakkeena sulaketaulussa ja ilmeisesti löysästi kiinni, joka oli aiheuttanut sulakkeen pohjassa kipinöintiä. Tulppasulakkeen kiertäessä yleisön joukossa Hukkanen kommentoi:
-"Tällaisen jäljenhän saa aikaan ihan tavallisella hitsipillillä, eikö niin?"



Vielä tästä vähän sivuten Hukkasen huulenheittotyylistä, kun hän esitteli kerran Helsingissä 7-salisen Forum-kompleksin suurimman salin (entinen Metropol-elokuvateatteri) konehuoneessa lautaslaitteiston toimintaa. Eräs paikallaolleista kysyi, miten lautasen sisäkeskiön syöttömekanismi toimii. Hukkanen aloitti vastauksen hienosti:
-"Se toimii samalla lailla progressiivisesti kuten Suomen verotuskin: mitä enemmän teet töitä, sitä vähemmän tienaat."
« Viimeksi muokattu: 05.02.11 - klo:06:30 kirjoittanut Halonen »
Kirjattu

TLinden

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 145
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: SES:n seminaarit osa II
« Vastaus #2 : 24.05.12 - klo:19:50 »

Kinoteknikko Hukkanen, joka tiettävästi toimi aikoinaan Finnkinon pullissa

Oliko siis tämä mies, Juha Hukkanen? Toiminut Finnkinon Helsingin teattereissa.
Kirjattu

Halonen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 159
  • Entinen koneenkäyttäjä filmiajalta
    • Profiili
Hukkanen
« Vastaus #3 : 24.05.12 - klo:23:31 »

Samalta mieheltä näyttää! Sen verran vielä muistan Hukkasen ulkonäöltä, vaikka hänen viimeisestä näkemisestään onkin kulunut jo 13 vuotta. Forumin suurimmassa salissa tätä hänen aiemmin mainitsemaani sutkautusta heittäessään lautasen syöttömekanismin toiminnasta ja Suomen tuloverotuksen vertailusta Hukkanen oli sillä hetkellä juuri koneenkäyttäjän ominaisuudessa ja työvuorossa. Tiesin jo silloin, että kinoasennuksien lisäksi hän teki myös koneenkäyttöhommia. Niin on saattanut muutkin kinoasentajat toimia tehden satunnaisia heittokeikkoja, sillä mikäpäs olisikaan tietotaidoiltaan parasta kinoasentajaa kuin sellainen henkilö, jolla on kokemusta myös koneenkäyttöhommista ja yhtä lailla päinvastoin.

Tuon skannatun paperivalokuvan täytyy olla arvioltani niinkin vanha kuin 90-luvulta. Kuvassa näkyy Philipsin jalusta. Silloin Finnkino vielä kierrätti uusiokäyttöön paljon vanhaa toimintakuntoista projektoritekniikkaa suurkaupunkien teattereissa, enimmäkseen muualta käytöstä poistettua ja haalittua Philipsin FP-mallisarjaa. Vasta viime vuosikymmenellä mulle selvisi, että kotipaikkakuntani legendaarisen elokuvateatterin toinen FP-6 oli päätynyt Turkuun Julia 1-5:n saliin numero 3 vain pari vuotta alkuperäisen teatterin lopettamisesta, jonne se oli 50-luvulla hankittu täysin uutena. Turussa se oli "pöpöttänyt" elokuvia peräti vuoteen 2003 saakka, kunnes se korvattiin täysin uudella projektorilla, tiettävästi Cinemeccanica Victoria 5-mallilla. Tämä asia selvisi sarjavalmistusnumeron perusteella, jota verrattiin tietoon loistavasta E.Riimalan kirjasta. Toisen FP-6:n kohtalosta ei ole mitään tietoa.

Interesting, interesting! On todellakin mielenkiintoista seurata, miten samat vanhat projektorit aikoinaan olivat "seilanneet" pitkin Suomen teattereita milloin missäkin ja siirtymämatkat saattoivat olla pitkiäkin. Ilmeisesti vanha mekanismitekniikka oli niin luotettavaa, että niitä kannatti käytettynäkin kierrättää uudelleen siellä, missä niille oli käyttöä uudestaan.
« Viimeksi muokattu: 24.05.12 - klo:23:57 kirjoittanut Halonen »
Kirjattu

TLinden

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 145
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Hukkanen
« Vastaus #4 : 26.05.12 - klo:21:37 »

Samalta mieheltä näyttää! Sen verran vielä muistan Hukkasen ulkonäöltä, vaikka hänen viimeisestä näkemisestään onkin kulunut jo 13 vuotta.  Tiesin jo silloin, että kinoasennuksien lisäksi hän teki myös koneenkäyttöhommia.

Hukkasella on tosiaan yhdessä Osmo Peltosen kanssa edelleen tuo Finn Screen Light Oy, joka tarjoaa samoja palveluja kuin Foki Oy:kin (onko Fokia enää olemassakaan?). Peltonen toimii myös Savon Kinoissa koneekäyttäjänä, Hukkasesta en tiedä tiedä, tekeekö enää koneenkäyttöhommia.

Tuon skannatun paperivalokuvan täytyy olla arvioltani niinkin vanha kuin 90-luvulta. Kuvassa näkyy Philipsin jalusta. Silloin Finnkino vielä kierrätti uusiokäyttöön paljon vanhaa toimintakuntoista projektoritekniikkaa suurkaupunkien teattereissa, enimmäkseen muualta käytöstä poistettua ja haalittua Philipsin FP-mallisarjaa.

Kuva on tosiaan vuodelta 1994 joka Korpikinosta, joka tuolloin osti Finnkinolta Jyvsäkylästä poistuneet Philipsin projektorit.

On todellakin mielenkiintoista seurata, miten samat vanhat projektorit aikoinaan olivat "seilanneet" pitkin Suomen teattereita milloin missäkin ja siirtymämatkat saattoivat olla pitkiäkin. Ilmeisesti vanha mekanismitekniikka oli niin luotettavaa, että niitä kannatti käytettynäkin kierrättää uudelleen siellä, missä niille oli käyttöä uudestaan.

Omassa käytössäni olevista Bauerin B5:sista toinen on kanssa tullut myöhemmin jostain teatterista, missä projektorit  uusittiin. Aikanaan siis ainakin 1930- ja 40-luvuilla täällä käytössä oli vain yksi B5 ja tuo toinen on sitten hankittu jostain myöhemmin, tarkkaa ajankohtaa en muista, jos olen nyt koskaan sitä kuullutkaan.
Kirjattu

Halonen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 159
  • Entinen koneenkäyttäjä filmiajalta
    • Profiili
Vs: SES:n seminaarit
« Vastaus #5 : 26.05.12 - klo:23:53 »

Omistamani Bauer B5-projektorirunko sarjavalmistusnumeroltaan 8T9 on ollut 1940 vuodesta alkaen ilmeisesti uudesta saakka Karjaalla Pallas-nimisessä elokuvateatterissa. Kyseisen projektorirungon diilasin vuonna 1996 eteenpäin L.Biströmille Kino-Foto Oy:lle varaosakoneeksi.

Kuva projektorista löytyy viestiketjusta http://www.film-tech.fi/index.php?topic=69.0.
Kirjattu

kinoteknikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 205
    • Profiili
Vs: SES:n seminaarit
« Vastaus #6 : 27.05.12 - klo:06:44 »

Edellä olevan valokuvan Kuhmon Korpikinon (nyttemmin Pajakkakino) konehuoneesta olen ottanut kesällä 1994. Teatterin silloinen omistaja, (Kuhmon Sos.-dem. Työväenyhdistys), suostui suurremonttiin ja Finnkinon Jyväskylän Elohuvi 1- teatterin kalut siirtyivät Kainuuseen. Tuo Philips FP 56 on edelleen käytössä - se oli kiertänyt Jyväskylän Picnic-teatterista Elohuviin. Finn-Screenlight oli ainoa, joka suostui myymään työtäkin eli asentamaan hankitut aparaatit. Oli muuten hurjaa touhua se laitteiden purku Jyväskylässä - ensimmäinen kaapelin katkaisu voimapihdeillä sai aikaan leimahduksen - kaapelissa oli virta, vaikka katkaisijat olivat alhaalla!
Kirjattu

TLinden

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 145
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: SES:n seminaarit
« Vastaus #7 : 27.05.12 - klo:07:51 »

Oli muuten hurjaa touhua se laitteiden purku Jyväskylässä - ensimmäinen kaapelin katkaisu voimapihdeillä sai aikaan leimahduksen - kaapelissa oli virta, vaikka katkaisijat olivat alhaalla!

Omassa toimipaikassanikin pitää jännitteettömyys varmistaa irroittamalla taulusta sulakkeet.
Kirjattu

kinoteknikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 205
    • Profiili
Vs: SES:n seminaarit
« Vastaus #8 : 27.05.12 - klo:10:48 »

Näin oli ilmeisesti tehty, mutta osaan kaapeleista tuli syöttö isommasta ryhmäkeskuksesta. Ei ollut muuta keinoa kuin katkaista virrat melkein koko talosta aina kaapelin katkaisun ajaksi! Sitten ei enää jytkähtänyt!
Kirjattu