Film-Tech Suomi

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  

Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Xenon lamppu? Osram vaiko Ushio? Viat? Häiriöt? Ym. Asentaja vastaa.  (Luettu 9439 kertaa)

asentaja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 19
    • Profiili
    • Sähköposti
Kirjattu

kinoteknikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 205
    • Profiili

Aamulla Airam, illalla Osram.
Kirjattu

asentaja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 19
    • Profiili
    • Sähköposti

Hiljaista tällä osastolla. Ei näköjään lamput kiinnosta.
Taitaa olla niin, että Lasse on hoitanut Ushion markkinoinnin sen verran mallikkaasti, tai sitten lamput kestävät niin pitkään normaalikäytössä, että niitä on vaikeata verrata keskenään.
Finnkinolla esityksiä on sen verran kiivaaseen tahtiin, että tuntimittarit pyörivät melkein yötäpäivää. Suurimmissa saleissa lamput menevät vaihtoon muutaman kuukauden välein, jolloin vertailuja on helpompi tehdä.
Lampuista pidetään myös kirjanpitoa. Näistä tilastoista tein sitten itselleni yhteenvedon josta helposti näki missä mentiin.
Jaska hommasi välillä Ushiolta lavallisen lamppuja testattavaksi. Joskus kauan sitten Osramilla oli jonkin asteista hajontaa lamppujen kestävyydessä. Ushio oli selvästi tasaisempi laadultaan. Ihmettelyymme tuli Osramin tehtaalta vastaus. Olivat alkaneet yhä enemmissä määrin automatisoimaan valmistuslinjojaan ja oli kuulemma pieniä alkuhankaluuksia. Lamput tehtiin aikanaan lähes käsityönä ja jos ketjun "lamppumestari" sairastui vaikkapa flunssaan, niin koko tuotanto sen lampun osalta pysähtyi. Nyt tuotanto taitaa olla täysin automatisoitu ja jopa lamppujen testaus tapahtuu koneellisesti. Kävimme aikanaan tutustumassa tehtaaseen ja mieleeni jäi nämä "robottisalit" Pelkkiä koneita ja robotteja jotka tekivät lampun osia ja kasasivat niistä lamppuja 24 tuntia vuorokaudessa. Pelkkää sihinää, suhinaaa ja pauketta. Lamppujen pakkaaminen tapahtui kuitenkin käsityönä, jota ihmettelimme kovasti.

Laadun parantuminen näkyi vähitellen myös omissa tilastoissamme. Tehdas sai nämä meidän tilastot myös käyttöönsä ja olivat kovin tyytyväisiä tiedoista.
Myös Ushiolla oli jossain vaiheessa samanlaisia ongelmia. Testattavien lamppujen määrä oli kuitenkin sen verran pieni, että niistä oli vaikeaa tehdä mitään suurempia johtopäätöksiä.
Aikanaan Ushiolla oli myös pidemmät takuuajat ja he mainostivat lamppujensa olevan yleensäkin pitkäikäisempiä kuin muut lamput. Homma perustui kuitenkin siihen ,että lampuista otettiin irti n. 10-20 prosennttia vähemmän kokonaisvalotehoja kuin Osramista. Esim. Ushion 5000 wattinen vastasi näiltäosin Osramin 4500 wattista lamppua. Kestihän se tietenkin sitten pidempään. Ushio paikkasi tilanteen myöhemmin, mainostamalla lamppujensa tehojen nouseva tuon 10-20 prosenttia.

Pari pientä juttua lamppujen eroista. Törmäsin aikanaan Helsingin Kinopalatsissa 7000 wattisiin, käytöstä poistettuihin Ushion lamppuihin. Lamppujen kannat olivat palaneeet. Kaikki sateenkaaren värit löytyivät ja lisäksi
osa kannoista oli sulanut ja pullistunut muodottomiksi.
Koska näitä lamppuja oli useampia, aloin epäillä puutteita ilmastoinnissa. Mittaukset osoittivat, että oltiin äärirajoilla. Vaihdoin sisälle Osramin ja laitoin sen kantaan kertakäyttöisen lämpömittarin. Parin viikon kuluttua mittausliuska näytti 230 astetta. Osram ilmoittaa tuon olevan heidän lampuissaan maksimi lämpötilan jota ei saa ylittää. Ushion papereissa lukee 210 astetta. Vaikea sanoa johtuivatko Ushion vauriot näistä rakenteellisista eroista vaiko jostain muista syistä. Joskus myöhemmin löysin tiedon, että myös Ushio oli nostanut kestävyyden 230 asteeseen. Kaikkkien koneiden poistot jouduttiin uusimaan.

Pakkauksissa on myös mielenkiintoisia eroja. Aikoinaan Osramin "pystypakkaus" oli sen verran herkkä, että jos se sattui kaatumaan niin lamppu lähti. Eräällä Jannella on kokemuksia siitä. Heko!!
Uusivat pakkauksen muutama vuosi sitten. Muoviputkilosta oli luovuttu, lamppu on kääritty räjähdyksen kestävään kankaaseen ja koko paketti on sisältä pelkkää vaahtomuovia. Pakkaus on ällistyttävän kestävä.
Testasin sen aikanaan Turussa nimim. "Veskun" kanssa. Heitin paketin konehuoneen kävelysillalta 5m alempana olevan aulan lattialle. Ei pamahtanut. Myöskään uusi heitto ei tuottanut tulosta. Vasta erittäin kova heitto
lattiaan sai lampun räjähtämään.

Olen tuhonnut satoja lamppuja ns. roskiskuntoon. Lamppu suojakoteloineen tai ilman n. 40x40cm vanerilaatikkoon, kansi kiinni ja metrin korkeudelta lattian. Osramin vanhat muovikotelot kestivät hyvin räjähdykset.
Ushion muovikoppa sensijaan hajosi palasiksi poikkeuksetta. Metalliset saranatapit taipuivat ja niiden kiinnikkeet murtuivat. Ushiolle kuitenkin pientä plussaa lampun mekaanisesta kestävyydestä. Sen räjäyttäminen oli välillä kovan työn takana. Ei lähtenyt sitten millään, vaikka kuinka paukutteli lootaa lattiaan. Taitaa olla vielläkin "Arskan" hyllyssä muutama näitä yksilöitä joiden tuhoamisesta olin antanut laatikkosysteemillä periksi.
Syynkin kyllä tiedän Ushion kestävyyteen.

Valinta Osramin ja Ushion välillä on ilmeisesti hintakysymys. Vai onko?

Paljonhan näistä juttua riittäisi, ei kuitenkaan enempää tällä kertaa. Ehkä on meikäläisellekkin parempi pysyä kommenteissaan vaan "Aamulla Airam, illalla Osram" tasolla.



Kirjattu

Jussi Siponen

  • Ylläpitäjä
  • Seniori
  • *****
  • Viestejä: 490
  • The hamster in the wheel keeps running...
    • Profiili

Taitaa olla niin, että Lasse on hoitanut Ushion markkinoinnin sen verran mallikkaasti, tai sitten lamput kestävät niin pitkään normaalikäytössä, että niitä on vaikeata verrata keskenään.

Enpä osaa sanoa tuosta Ushion markkinoinnista. Ovat kuitenkin ainakin meillä osoittautuneet yleensä sitkeiksi tapauksiksi. Merkittävin poikkeus lähivuosina on ollut pikkusalin 1600 W vaakaputki, joka ilmeisesti imaisi happea sisäänsä: Edellisenä iltana kaikki oli OK, seuraavana päivänä esitys käyntiin ja kuva on perin tumma. Minut kutsuttiin paikalle ihmettelemään tätä ja lampun kupu oli sysimusta, aivan kuin se olisi pakattu täyteen hienoksi jauhettua hiiltä.

DP1500:n tehtaan toimittama 3000 W Osram sanoi sopimuksensa irti lähes päivälleen vuosi sitten reilun 800 tunnin käytön jälkeen (Barcon ilmoittama käyttöikä 1500 tuntia). Valokaari alkoi lepattaa ja lampun kuvusta löytyi omituinen läiskä. Työnsin tilalle hyllyssä olleen varalampun (Ushio) ja se käytettiin loppuun ilman ongelmia. Takuuvaihtona saatua Osramia on nyt poltettu noin 300 tuntia.
Kirjattu

asentaja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 19
    • Profiili
    • Sähköposti

Näitä lampun tummumisia sattuu aina joskus. Aika harvassa ovat kuitenkin. Kaasut vuotavat pihalle ja painet katoavat eikä lamppu toimi enää oikein. Valokaaren irroittamat molekyylit pääsevät vapaasti lentelemään kuvun sisällä ja tummentavatkin sen aika nopeasti. 5-10 min. ja lamppu on musta.

3000 wattisen lampun hyytyminen valon lepattamiseen, viittaisi anodin (se isompi mollukka) ennenaikaiseen ja epätasaiseen kulumiseen. Syitä kulumiseen on useampiakin. Jälki kuvussa viittaisi kuitenkin siihen, etä osa valokaaresta on suuntautunut ohi anodin keskustastan ja hiillostanut kupua. Vähitellen valokaari sitten rupeaa elämään.

Barcossahan on lampun alapuolella säädettävä magneetti. jolla valokaari kohdistetaan anodin keskelle. Tämä säätö tehdään kuitenkin valmiiksi jo tehtaalla eikä siihen tarvitse yleensä sen jälkeen koskea. Jos se on pois säädöistään, saattaa jälki olla tuon näköistä.

Käsittääkseni valokaaren kohdistusta ei näe ajon aikana, eikä myöskään magneettia pääse säätämään silloin. Barco on sen verran tiivis paketti. Vai mitä "Arska"

Oliko muuten Ushiossa vastaavia jälkiä kun otit sen pois. Jos ei ollut ja jos uusikin lamppu toimii normaalisti, oli tuo Osrami ilmeisesti alunperinkin viallinen tai sitten ei.
Kirjattu

Jaska

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 222
    • Profiili
    • Sähköposti

Osramin lampuissa oli tuotanto muutoksista johtuen pientä ongelmaa, tuo ongelma on jo poistunut se oli lähinnä alkuvuoden aikana valmistetuissa yksilöissä. Ongelmana oli tehtaan mukaan vääränlainen (oksidointi) pinnoitus anodissa ja katodissa ja se aiheutti lampun nopeaa tummumista. Suurempi murhe kuin tuo käyttöikä on monesti lamppujen vaikea saatavuus, joillakin digikoneiden lamppumalleilla saattaa joskus kestää jopa 3-4 kk. Mitä Ushioon tulee, niin meillä on molempia käytössä digikoneisssa ja ei niin sanottavaa eroa laadussa... ainoa mikä tuolla kummittelee on se jos niitä alkuvuonna valmistettuja Osrameita tulee vahingossa jonkun toimituksen mukana. Niin ja parin vuoden päästä päästään varmaan noistakin eroon ja aletaan asentamaan lasereita... Kodakhan julkaisi jo omansa... http://motion.kodak.com/motion/uploadedFiles/Kodak/motion/Products/Laser_Projection_Technology/us_en_KODAK_Laser-Projection_sellsheet.pdf

Kirjattu

Halonen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 159
  • Entinen koneenkäyttäjä filmiajalta
    • Profiili

Niin ja parin vuoden päästä päästään varmaan noistakin eroon ja aletaan asentamaan lasereita... Kodakhan julkaisi jo omansa...

Tätä olen itsekin mietiskellyt, kun esim. konserteissa käytettyjen showlasereiden kääntöpeilien erittäin ripeät nopeudet ja valotehot ovat viime vuosien aikana olleet jo sitä luokkaa, että miksi ei niitä voisi yhtälailla valjastaa myös kuvien projisointikäyttöön. Showlasereilla pystytään nykyisin aikaansaamaan jopa nuo värikuvassa tarvittavat perusvärit. Ainakin vihreän ja punaisen showlaserin valoa olen ihan käytännössä nähnyt. Kodak sitten onkin jo ehtinyt keksimään tämänkin tekniikan hyötykäytön.

Sama tekniikka lienee tulossa myöhemmin käyttöön myös lyhyen matkan koti- ja toimistokäyttöön tarkoitetuissa kevyissä videoprojektoreissa (dataprojektori), kun LED-laserien valotehot vaan saadaan riittämään tähän käyttöön. Vai onko peräti jo hyödynnettykin?

Loistava ajatus!  :):):)
Kirjattu

Jussi Siponen

  • Ylläpitäjä
  • Seniori
  • *****
  • Viestejä: 490
  • The hamster in the wheel keeps running...
    • Profiili

3000 wattisen lampun hyytyminen valon lepattamiseen, viittaisi anodin (se isompi mollukka) ennenaikaiseen ja epätasaiseen kulumiseen.

Juuri noin siinä oli käynyt. Ushio taas oli koneesta pois otettaessa sekä kuvultaan että elektrodeiltaan erittäin siistissä kunnossa.

:o Barcon lamppukammiossa on magneetti valokaaren kohdistamiseen :o Tuota en tiennytkään, pitääkin syynätä lamppukammiota tarkemmin kun seuraavan kerran on tilaisuus. Huoltokäsikirja series 1 -koneille (DP-1500/DP-2000) ei muistaakseni mainitse asiasta mitään ja myös sanan "magnet" etsiminen veti vesiperän.
Kirjattu

Jaska

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 222
    • Profiili
    • Sähköposti

Esko voi korjata jos olen väärässä, mutta magneettia ei käytetty pienemmissä lamppuissa... olikohan vasta 3kW vai 4kW ylös päin kun valokaaren pituus kasvaa niin sitä tarvii alkaa ohjailla... esim. Cinemeccanican CX20 kammiossa ei ole magneettia... tosin jenkki koneiden konsoleissa ne oli aina koska niihin pysty laittaan minkä lampun halusi 1-8kW jos vaan tuupparissa oli riitävästi keittoa... ja nykyisin digikoneet käyttävät lyhyemmän kärkivälin lamppuja joista lähtee enemmän valoa ja ovat lyhytikäisempiä ja niitä ei tarvitse tuon lyhyemmän kaaren takia magneettilla ohjailla... joten tuosta voisin kuvitella että Barcon pienemmissä malleissa DP-1200, DP-1500 ei välttämättä olisi magneettia koska lamppujen max. koko on 2kW ja 3kW ja lyhyt kärkivälisiä...?
Kirjattu

Jussi Siponen

  • Ylläpitäjä
  • Seniori
  • *****
  • Viestejä: 490
  • The hamster in the wheel keeps running...
    • Profiili

... voisin kuvitella että Barcon pienemmissä malleissa DP-1200, DP-1500 ei välttämättä olisi magneettia koska lamppujen max. koko on 2kW ja 3kW ja lyhyt kärkivälisiä...?

Tuo kuulostaa järkeenkäyvältä selitykseltä.

Minä painin vain näiden pienimpien koneiden kanssa (joissa ko. magneettia ei tarvita) ja siksi sellaista ei ole tullut vastaan.
Kirjattu

Jussi Siponen

  • Ylläpitäjä
  • Seniori
  • *****
  • Viestejä: 490
  • The hamster in the wheel keeps running...
    • Profiili

Niin ja parin vuoden päästä päästään varmaan noistakin eroon ja aletaan asentamaan lasereita...

Lyhytikäisen, kuuman ja energiaa haaskaavan xenon-lampun korvaaminen jollain huoltovapaalla ja energiatehokkaalla ratkaisulla olisi merkittävä askel. Laser-tekniikka olisi erittäin mielenkiintoinen ehdokas tähän. Se toisi mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös joitain haasteita:

1. Oletteko katsoneet laserosoitinta valkokankaalla? Läheltä katsottuna valopiste näyttää "kohisevan": laserin lähettämä monokromaattinen (yksivärinen, vain yhtä aallonpituutta sisältävä), koherentti valo vuorovaikutuksessa valkokankaan pinnan pienten epätasaisuuksien kanssa saa aikaan tällaisen ilmiön. Ehkä tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä riittävältä katseluetäisyydeltä...

2. Dolbyn (ja oliko se Panavisionin...?) 3D-tekniikka perustuu siiheen, että projektorin päävärit sininen, punainen ja vihreä eivät todellisuudessa ole monokromaattisia vaan joukko eri aallonpituuksia halutun värin (aallonpituuden / taajuuden) kahta puolen. Tuo kaistaleen sisään on mahdollista ujuttaa jyrkkiä kaistanestosuodattimia käyttäen hieman toisistaan poikkeavat päävärit oikealle ja vasemmalle silmälle. Jos valonlähteeksi vaihdetaan kolme monokromaattista laseria, tämä järjestely lakkaa toimimasta (vain toinen silmä saa kuvaa -- tai mahdollisesti ei kumpikaan, käytettyjen lasereiden aallonpituuksista riippuen).

Tuo on tietysti mahdollista ratkaista käyttämällä valonlähteenä kuutta laseria, joiden aallonpituudet on sovitettu Dolbyn 3D-laseille sopiviksi. Projektorissa pyörivän suodatinkiekon sijasta nämä 3 + 3 laseria työskentelisivät sitten vuorotellen -- 2D -näytöksissä molemmat sarjat voivatkin sitten työskennellä yhtä aikaa ja kuvan kirkkaus tuplaantuu.

Koska laser-valon polarisoiminen on käsittääkseni mahdollista, olettaisin RealD, XpanD ja Master Image toimivan ilman sen kummempia virityksiä.
Kirjattu

Jussi Siponen

  • Ylläpitäjä
  • Seniori
  • *****
  • Viestejä: 490
  • The hamster in the wheel keeps running...
    • Profiili
« Viimeksi muokattu: 14.11.10 - klo:16:03 kirjoittanut Jussi Siponen »
Kirjattu

Tomi Peuhkurinen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 18
    • Profiili
    • Pirkanmaan Elokuvakeskus
    • Sähköposti

Mites oli lamppujen suhteen suositus, pistetäänkö vaihtoon kun luvatut tunnit tulee täyteen vai annetaanko palaa niin kauan kuin mahdollista?

Täällä on huhtikuussa syttynyt ensimmäinen digiprojun lamppu (Ushion 1500W) palanut nyt noin 2300 tuntia eli 100h jäljellä luvattuun lukemaan.
Kirjattu

Jussi Siponen

  • Ylläpitäjä
  • Seniori
  • *****
  • Viestejä: 490
  • The hamster in the wheel keeps running...
    • Profiili

Minä olen vaihtanut kiltisti kun tulee tunnit täyteen.

Käyttötuntien rajat on itseasiassa varmaan asetettu enemmänkin valotehon hiipuminen huomioiden, putki kyllä toimisi huomattavasti pidempäänkin.

Mutta entäs jos yli-ikäinen putki räjähtää? Digiprojektoreissa on tietääkseni kaikissa lasiset peilit, riski niiden hajoamisesta tässä tilanteessa on suuri.
Kirjattu

Tomi Peuhkurinen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 18
    • Profiili
    • Pirkanmaan Elokuvakeskus
    • Sähköposti

Eli vaihtoon siis. Lisää illan iloja ilmeisesti luvassa.  :)

Onko jollakulla putki poksahtanut, tuntien rajoissa tai ei? Lähinnä mielenkiinnosta että mitä kaikkea siinä samalla voi hajota..
Kirjattu